Perhe ja jäämistöoikeus

Avioehtosopimus antaa avioliittoon aikoville tai avioliitossa jo oleville puolisoille mahdollisuuden sopia, että puolisolla tai toisella heistä ei ole ollenkaan tai tietyissä tilanteissa avio-oikeutta toisen puolison kaikkeen tai tiettyyn omaisuuteen. Avioehtosopimus tehdään usein esimerkiksi siten, että ennen avioliittoa ollut tai yritystoimintaan liittyvä omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehtosopimuksen myötä avio-oikeuden ulkopuolelle jätetty omaisuus erotetaan sille kenen omaisuudesta on kysymys ja muu omaisuus ositetaan puolisoiden kesken.

Jos avio-oikeutta ei ole suljettu pois tai rajoitettu, avioerossa puolisoiden välillä tai toisen puolison kuollessa eloon jääneen puolison ja muiden kuolinpesän osakkaiden väillä ennen perinnönjakoa suoritetaan ositus. Osituksessa avio-oikeuden alainen netto-omaisuus tasataan, jolloin varakkaampi puoliso voi joutua luovuttamaan omaisuutta toiselle puolisolle.

Avioehtosopimuksella voidaan myös määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista kansainvälisissä tilanteissa.

Avioero on Suomessa helppo saada. Avioeroon liittyy kuitenkin usein vaikeita asioita, joihin kannattaa varautua ajoissa.

Lasten huolto, elatus, asuminen ja tapaamisoikeus pitää järjestää. Vanhemmilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus ja asioista voidaan sopia suullisestikin. Vanhempien allekirjoittama kirjallinen sopimus lastenvalvojan vahvistamana, ja täten täytäntöönpanokelpoisena, tuo kuitenkin turvaa asioiden hoitumiselle jatkossakin. Mikäli vanhemmat eivät pääse sovintoon lapsia koskevissa asioissa, voidaan asia viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Omaisuus pitää jakaa tilanteesta riippuen erottelemalla, osituksella tai molemmilla. Usein omaisuuden jakamiseen liittyy omaisuuden myymistä (esimerkiksi asunto) ja lainojen ja vakuuksien järjestämistä pankin kanssa.

Testamentti on ainoa tapa määrätä omaisuudesta ja sen käytöstä kuoleman varalta. Testamentilla voidaan parantaa turvaa leskelle, välttää perintöriitoja ja sulkea saajan puolison tai tulevan puolison avio-oikeus pois. Testamentilla voidaan määrätä myös perintöön sovellettavasta laista määrätyin rajaehdoin. Testamentilla voidaan saavuttaa myös verotuksellisia etuja.

Lahja on toinen tapa luovuttaa omaisuutta siten, että saajan puolison tai tulevan puolison avio-oikeus voidaan lahjoitetun omaisuuden osalta sulkea pois. Pätevän ja myös sivullisiin nähden tehokkaan lahjoituksen tekemiseen liittyy muitakin huomioon otettavia näkökohtia, minkä lisäksi lahjan veroseuraamuksiin tulee kiinnittää huomiota.

Edunvalvontavaltuutuksen avulla voidaan etukäteen järjestää omien asioiden hoito sen varalta, että siihen ei myöhemmin sairauden, henkisen toiminnan heikentymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene. Ilman asianmukaisia valtuuksia toisen taloudellisia asioita ei saa hoitaa. Edunvalvontavaltuutuksen avulla voidaan hoitaa niitä asioita, jotka eivät enää hoidu valtakirjavaltuutuksella.

Edunvalvontavaltuutus voi terveenä tuntua vielä kaukaiselta asialta, mutta hyvissä ajoin laadittu edunvalvontavaltuutus selkeyttää asioiden hoitoa ei-toivotun tilanteen yllättäessä. Myös yrittäjän on hyvä miettiä kuka voi hoitaa yrityksen asioita hänen puolestaan mikäli hän itse ei siihen syystä tai toisesta pysty. Edunvalvontavaltuutuksella asioita hoidetaan valtuutuksen tekijöiden omien toiveiden ja määräysten mukaisesti ja joustavammin kuin mihin maistraatin määräämä edunvalvoja kykenee.

Valtuutus tulee voimaan vasta toimintakyvyttömyyden osoittavan lääkärinlausunnon jälkeen maistraatin päätöksellä.

Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitus on verottajalle annettava ilmoitus, jonka pohjalta yleensä määrätään perintöverot. Perukirjaan tulee merkitä vainajalta ja mahdolliselta leskeltä jäänyt omaisuus, velat ja eräitä muita asioita. Perunkirjoituksessa tehtävät ilmoitukset ja ratkaisut voivat osaltaan vaikuttaa tulevaan perintöveroon ja omaisuuden jakoon.

Pesänselvitys seuraa perunkirjoitusta. Pesänselvitysvaiheessa maksetaan tai katetaan velat ja muut vastuut. Kuolinpesä saatetaan valmiiksi ositusta, omaisuuden erottelua, testamenttien täyttämistä ja perinnönjakoa varten. Käräjäoikeudelta voidaan tarvittaessa hakea pesänselvittäjää.

Ositus, perinnönjako ja omaisuuden muu jakaminen on mahdollista vasta, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakosopimus tulee tehdä kirjallisesti osakkaiden allekirjoittamana ja kahden esteettömän henkilön todistamana. Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pääse sovintoon pesän jaosta, voidaan pesä jakaa käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimittamana.